Miksi Joonas hymyili?

Eilen oli hyvä päivä. Se oli taas niitä päiviä, joina muistan, miksi olen täällä Raumalla. Olen täällä opintojen takia. Se, mikä sai minut eilen hymyilemään, ei ollut valmiiksi saatu kandi tai maanantaina läpäistyt matematiikan perusopinnot. Ihan hauskoja asioita, mutteivat se syy miksi olen täällä ja miksi eilen hymyilin koko illan.

Nyt ne vihdoin valmistui! Kaiuttimet nimittäin. Halusin olohuoneeseen elokuvien katseluun ja musiikin kuunteluun kunnon kaiuttimet. En ole musikaalinen, enkä oikeasti ymmärrä mitään musiikista, mutta kyllä kunnon äänentoisto on jotain älyttömän hienoa. Illalla, kun sain kaiuttimet paikalleen, istuttiin Lydian kanssa toista tuntia olohuoneen sohvalla kuunnellen musiikkia. Harmi, ettei niin myöhään kehdannut luukuttaa vielä kovempaa.

Kaiuttimia rakentaessani muistin todella, miksi olen tänne tullut ja tämän koulun valinnut. Siinä on jotain ihan älyttömän hienoa kun pääsee hyvissä tiloissa työskentelemään ja tekemään jotain, mitä oikeasti haluaa. Harmittaa, kun tulee ihan liian vähän käytettyä tähän aikaa. Välillä on melkein ikävä ensimmäisen ja toisen vuoden käytännönläheisiä opintoja. Tämä kolmas vuosi on mennyt melkein kokonaan matikkaa laskien ja kandia tehden. Ei matikassa mitään vikaa ole, ihan tyytyväisenä voin sitä varmasti tulevaisuudessa yläasteella opettaa, mutta ei siitä saa samanlaista riemua, mitä käsillä tekeminen antaa.

Ennen pääsykokeita en ollut koskaan käynyt Raumalla. Enkä varmaa olisi koskaan käynytkään, jollei tämä olisi ainoa paikka Suomessa, missä voi opiskella käsityön aineenopettajaksi tekninen työ pääaineena. Niinpä tulin tänne, vaikka olisin Helsingissä päässyt Aalto-yliopistoon opiskelemaan elektroniikkaa ja sähkötekniikkaa, ammattikorkeaan opiskelemaan rakennusmestariksi tai yliopistoon lukemaan fysiikkaa. Päätin kuitenkin ottaa tämän paikan vastaan, enkä ole katunut. Vaikkei kaikki opinnot aina innostakkaan, kuitenkin pohjimmiltaa tiedän, että valitsin itselleni sen juuri oikean paikan. Eilen sain kokea siitä taas häivähdyksen.

-Joonas

 

2 vastausta artikkeliin “Miksi Joonas hymyili?”

  1. Hyvältä näyttävät ja tiedän kokemuksesta, että myös kuulostavat hyvältä. Noilla kirkkomusiikkikin pääsee oikeuksiinsa. Hyvä että muistit varmistaa johtimet kuumaliimalla. Muistitko myös käsitellä kelat uretaanilakalla tai epoksilla? Onko vahvistimena vielä kaupallinen versio? Jos tarvitset apua vahvarin kanssa, niin pirauttele. Onko sinulla varaelementit kaiuttimiisi? Bassojen ripustukset tulevat hajoamaan UV -valon vaikutuksesta joidenkin vuosien kuluttua. Jos jälkikasvua tulee aikanaan, ovat elementtien kuplat sisällä takuuvarmasti. Suosittelen etuverkon rakentamista! Kysele minulta kankaasta. Jutellaan myös niistä elementeistä.

    Terveisiä vaimon lisäksi myös kotiväelle
    🙂 Veikko

    P.S.
    Polyuretaanilakkaa aerosolina saa Kouluelkusta. Muista kysellä opiskelija-alennuksesta.
    Boreaselectronics myy yksityishenkilöille, jos kertoo opiskelevansa Seminaarissa. Alle 50€ (alv. 0%) tolee 5€ pienlaskutuslisä.

    Tykkää

    1. Kelat oli valmiiksi käsitellyt. Ostin kelat alphaudiolta suoraan, kun yliopistolla ei ole mittaria millä edes olisi voinut mitata kelojen arvot, jos olisin itse tehnyt…

      http://www.alphaudio.fi/alphaudio/ilmasydankelat.html

      Suosittelen kyllä tota liikettä, jos kaipaa keloja. Loistava palvelu ja kohtuulliset hinnat. Tekivät mulle tilauksesta kelat juuri sen paksuisesta langasta kun halusin oikeilla arvoilla.

      Itekkin vähän pelkään, et milloin joku keksii painaa noi pölykupit sisään. Ei vaan haluis peittää nättejä elementtejä… Vahvistimena tosiaankin vielä kaupallinen. Oman rakentaminen alkaa varmaan sit syksyllä, kun kesä on taas kiireinen. Ollaan yhteydessä!

      Tykkää

Jätä kommentti